Ojangon treenit 16.5.07

Ekaa kertaa Ojangossa tänä keväänä. Sidoin alkuun Wandan kiinni pöytään odottamaan, kun menin kantamaan toista koiraa. Kauhea Aussie kurlutus kuului, kun neiti jäetettiin odottamaan vuoroaan. Seuraavaksi kannettiin Wandaa ekan kerran. Hyvin pysyi sekä vieraassa sylissä, että minulla.

Sitten otettiin paikalla makuuta samalla, kun toinen koirakko teki telineitä. Ei olisi Wandaa huvittanut paikallaan olla, kun ympärillä tapahtui vaikka mitä kivaa. Eli häiriötä oli yllin kyllin. En kuitenkaan antanut vaihtoehtoja, vaan maassa oli pysyttävä ja pikkuhiljaa homma alkoi onnistua paremmin. Otin aika lyhyitä jaksoja kerrallaan ja sitten palkkasin kehujen kera. Hyvää häiriötreeniä Wandalle.

Pyynnöstäni otettiin sitten koirakon esittely ja kättely. Ja onneksi otettiin. Hommasta ei tullut mitään. Wanda ei pysynyt hetkeäkään vieressä istumassa vaan tervehti käsiä innokkaasti hyppien. Eli taas uusi opeteltava haaste. Sovittiin, että jatkossa kättely otetaan kaikissa treeneissä.

Pyysin myös koiran käsittelyä, koska Wanda on ollut varauksellinen viime aikoina tuomarien ja muiden vieraiden suhteen. Pipsa kysyi Wandalta, että oletkos sä lammas, kun hyppelet tolla tavalla ja samaa olen minäkin joskus ihmetellyt :-)
No, ensimmäisen käsittelyn tuomio oli, että Wanda dietille ja 2 kg pois. Siihen loppui herkkupeppujen mässingit, yhyy...

Sitten pyysin meille henkilöryhmää. Ensin remmin kanssa ja sitten ilman. Homma sujui hienosti. Kontakti säilyi koko suorituksen ajan, eikä minkäänlaista painostumisen merkkiä ollut.

Viimeiseksi tutustuttiin muutamaan telineeseen. Ensin mentiin keinulle. Hyvin Wanda eteni käskystä ja malttoi pysähtyä odottamaan, mutta sitten iso loikka ja odottamaan palkkaa. Tämä toistui ainakin kolme kertaa. Sovittiin, että minun on aina edettävä suoraviivaisesti n. 5 metriä telineen eteen ennen palkkausta, jotta Wanda malttaa tehdä suorituksen ehjänä loppuun asti.

Sitten teline, jossa on lauta rullien päällä ( en tiedä nimeä). Se sujui ihan ok, mutta Wanda alkoi näyttää turhautumisen merkkejä, kun keskustelin välillä Pipsan kanssa suorituksesta. Wandan mielestä olisi pitänyt tapahtua kokoa ajan. Ei treeneihin olla tultu seisoskelemaan, höh.

Viimeisenä oli sitten putki, joka on meille tuttu aikaisemmista agilitytreeneistä. Wanda (koira, joka ei hauku) innostui niin paljon, että päästi oikein haukut putkessa.